Moni taho on miettinyt ja jopa ilmoittanut siirtyvänsä Linuxiin Microsoftin tuotteista. Yleisimmät syyt ovat olleet säästöjen saaminen, kilpailun vapauttamista ja ei oltaisiin niin paljon yhden toimittajan varassa. Muutamissa tapauksissa ei kuitenkaan näin ole käynyt, vaan päinvastoin. Edelleen Linuxiin siirtyneet ovat yhden toimittajan varassa, kuten Munchen, joka teki sopimuksen IBM:n kanssa. Samoin kustannukset ainakin siirtymäaikana ovat huomattavasti kalliimmat kuin jos olisi jatkettu Microsoftin tuotteilla.
Alle olen kerännyt/kirjoitellut joitakin tapauksia joissa Linuxiin siirtyminen on kangerrellut tai siirtyminen on mennyt metsään pahemman kerran.

Tämän artikkelin tarkoitus ei ole yleistää, että Linux olisi huono vaihtoehto, vaan se, että päätöksiä tehdessä pitää ottaa muutkin asiat huomioon, kuin vain lisenssikustannukset ja sen myötä myös miettiä, miksi siirtyminen tulisi tehdä. Säästöjen tavoittelu ja/tai vapautuminen yhden toimittajan varasta eivät ole mielestäni oikeita syitä vaihtoon joka allaolevistakin tapauksista käy ilmi.

Lappeenranta valitsi Microsoftin Linuxin sijaan

Lappeenrannan tapaus ei ole niinkään siirtymistä Linuxiin, vaan tuon tämän esille siksi, että Lappeenrannassa oli tehty laskelmia, niin omia kuin Microsoftin konsultinkin tekeminä, että Linux tulee kalliimmaksi ratkaisuksi kuin Windows.

Lappeenranta valitsi Microsoftin unixin sijaan (Digitoday)
Lappeenranta pysyy Microsoftin kelkassa (ITviikko)
Lappeenrannan kaupunki valitsi Microsoftin palvelut Linuxin sijaan (E-Saimaa)

Lauritsalan koulukeskus irtaantui Microsoft leiristä (osittain) hankkimalla Opinsysiltä LTSP ratkaisun.
Uusia päätteitä hankittiin n. 70 ja n. 50 vanhaa konetta muutettiin päätteiksi.
Alkuinvestoinnit (3 serveriä) maksoivat n. 3000€ ja ulkopuolisella toteutettuna järjestelmän pystytys, testaus, dokumentointi ja käyttäjäkoulutus (arvio 11 000 - 12 000€).
Perusteluna siirtymiseen oli mm. työasemien arvioitu halvempi hankintahinta (arvio n. 430€/työasema). Vertailun vuoksi oli Windowsilla varustetulle koneelle arvio n. 750€.
Lauritsalan koulu siis siirtyi LTSP päätteisiin ja lopullinen kustannus työasemien osalta olikin 580€/kpl, eli ylitystä tuli pelkästään työasemien kohdalla 150€/kpl enemmän, mitä oli arvioitu. 580€/kpl hinnan on ilmoittanut Lappeenrannan talousosasto käytännön kuluna.
Osa ylläolevista luvuista on saatu täältä:
Kokouspöytäkirjan liite - Lauritsalan koulun tieto- ja viestintätekniikkaesitys.

Toisaalta Laskennallisen taulukon mukaan koko LTSP hankinta kokonaiskustannuksiltaan oli arvioitu yli 5000€ kalliimmaksi, kuin olisi hankittu vastaava määrä kokonaan uusia koneita 125 kpl ja käytetty vakioitua järjestelmää joka sisältää koululisenssit mm. Microsoftin Officelle.
Lue tässäkohtaa kirjoittamani artikkeli: LTSP:lle vaihtoehto. Onko sellaista?
Tarkemmat kustannuserittelyt taulukonmuodossa löytyy täältä:
Kasvatus- ja Opetuslautakunnan pöytäkirja

Säästyttiinkö Microsoftin lisenssimaksuista? Ei.
"Vanhat mikrotietokoneet voivat käynnistyä LTSP-järjestelmään (kovalevyt pysäytetään) tai jos tarpeen, voi Windowsia edelleen käyttää – kirjautuminen kuitenkin yksillä tunnuksilla."

Lappeenrannan Talousosasto on käytännön laskelmissaan todennut, että LTSP:n käyttöönotto ei kokonaiskustannuksiltaan (TCO) tuo lainkaan säästöjä eikä säästöjä edes odoteta seuraavan viiden vuoden aikana. Arviot on kuitenkin säästöjen osalta siten, että Sähkönkulutuksessa säästetään n. 5 LTSP päätteen hinta vuositasolla, eli n. 2000€. (Arvio perustuu nykyisten n. 140 kappaleen LTSP päätteen käyttöön.) Tosin aloituskustannukset olivat niin suuret, että säästöillä kuoletetaan alkukustannuksia useita vuosia.

"Talousosaston vertailun mukaan kaksi serveriä ja 48 päätettä maksoivat suurin piirtein saman verran kuin 48 halpaa mikrotietokonetta. Kosonen arvioi, että järjestelmä maksaa itsensä viiden vuoden kuluessa takaisin."
Esaimaa 23.1.2008

Huomioitavaa tässä on perinteiseen järjestelmään verrattuna laitteiden takuuajat.
Perinteisessä PC-Järjestelmissä on poikkeuksetta 3 vuoden takuuajat, jotka on yleensä lisämaksusta laajennettavissa.
Markkinoilla olevissa ThinClienteissa ei ole kuin yhden vuoden takuuaika, kuten on Opinsysin tarjoamissa ThinClienteissa.
Jos käytetään vanhoja tietokoneita hyödyksi, ei takuuta yleensä ole enää jäljellä lainkaan.

Mitä haittaa LTSP päätteistä on tässä tapauksessa?
Käytännössä Lappeenrannan edusaimaa portaali, joka on tarkoitettu oppilaiden ja vanhempien käyttöön ei toimi kaikiltaosin LTSP päätteillä. Yllättäen, koska edusaimaa portaali on toteutettu yhteistyönä eri kuntien kanssa toimivaksi vain Windows alustalla.
Tämä oli Lauritsalan koulukeskukselta tietoinen päätös, että yhdestä (ehkä tärkeimmästä koulujen ja kotien välisestä) työkalusta luovutaan kun lähdetään kouluna irtaantumaan muista.

HUOM! Epävirallisten tietojen mukaan Windowsista olisi luovuttu opetuskäytössä kokonaan ja ainoastaan hallinnollisissa tietokoneissa olisi edelleen Windowsit erilaisten erikoisohjelmistojen vuoksi.

Hieman laskelmia lisenssikustannuksista.
Lappeenranta, Imatra ja Joutseno maksaa 3 vuoden kaikista Microsoftin lisensseistä oppilaitoksiin n. 75 000e/3 vuoden ajanjaksolla. (Summa otettu vuoden 2006 Lappeenrannan kaupungin kokouspöytäkirjasta)
Pelkästään Lappeenrannan peruskouluissa on tietokoneita yli 1000 kappaletta.
Kun mukaan lasketaan Imatran ja joutsenon koulut, voidaan olettaa työasemien määräksi yli 2000. Tällöin lisenssikustannus 2000 työaseman osalta n. 12 euroa vuodessa per työasema.
Kun jaetaan kyseinen summa oppilasmäärään jotka koneita käyttävät, on lisenssikustannus per oppilas alle euron vuodessa.
Kokouspöytäkirjasta ei käynyt ilmi, kattaako lisenssit myös lukiot ja ammattikoulut tai mitään muita kouluasteita. Laskelmassani olen siis käyttänyt oletuksena vain Peruskoulujen konemääriä.

Oletetaan, että säästettäisiin kokonaisuudessaan lisenssikustannus, eli 75 000 euroa kolmen vuoden ajanjaksolla, on se 25 000 euroa vuodessa.
Yhden it-henkilön palkkaaminen maksaa kaupungille palkkakustannuksineen yli 30 000 euroa vuodessa. Säästöllä ei siis palkkaisi täysipäiväistä it-henkilöä edes kolmenvuoden ajaksi. Enintään kahdelle vuodelle ja vain yksi henkilö.
Kyseinen summa ei riittäisi edes yhden opettajan vuosipalkkaan eikä kouluavustajan.

10.12.2008 Blogikirjoitus Tietokone lehden sivuilla Ossi Mäntylähden kirjoittamana:
Pingviini pulpettiin - entä sitten?

22.1.2009 lisäys:
IT-Viikon uutisoinnin mukaan kuoletusaika LTSP päätehankinnoille on jopa 6 vuotta.
Opinsysin Mikko Soikkeli ja Lauritsalan koulukeskuksen rehtori Jaakko Kosonen taas ovat laskeneet LTSP:n kustannuksiksi 140€/vuosi/työasema. Windowsin käytännön kuluiksi on laskettu 400€/vuosi/työasema.
IT-Viikko 22.1.2009 "Linux laskettiin Windowsia edullisemmaksi koulukäytössä"

29.1.2009 Lisäys:
Esaimaa.fi verkkopalvelu uutisoi otsikolla: "Lauritsalan koulukeskus säästää Linuxilla".
Rehtori Jaakko Kosonen kommentoi Linuxin kustannuksia.
Viitaten aikasempaan uutisointiin ITViikossa, onkin laskelmat uutisen mukaan tehnyt Lauritsalan koulukeskuksen rehtori Jaakko Kosonen, eikä OpinSysin Mikko Soikkelia mainittu uutisessa lainkaan.

Kuka on siis oikea taho laskemaan oikeat kustannukset Lauritsalan LTSP:n kustannuksista?
- Rehtori Jaakko Kosonen, joka on henkeen ja vereen päättänyt siirtyä Linuxiin.
- OpinSysin Mikko Soikkeli, jonka tehtävänä on tarjota kouluille LTSP- järjestelmiä.
... Ylläolevista kumpikaan ei ole tuonut tarkempia laskelmia ilmi.
- Lappeenrannan kaupungin talousosasto, jolla on kustannukset mustaa valkoisella jotka on kaikkien luettavissa.

Myös vaasa teki omia laskelmia ja käyttivät myös Microsoftin tekemää laskelmaa jossa kummassakin osoittautui, että Windows ratkaisu tulisi Vaasalle halvemmaksi kuin Linux ratkaisu.

Vaasan kaupunki valitsi Microsoftin (Microsoft)
Vaasa hakee säästöjä Microsoft-ohjelmien avulla (Tietokone)
Vaasan kaupunki luottaa Microsoftiin (ITviikko)

Vaasa solmi 3 vuotisen sopimuksen joka koskee n. 670 työasemaa.
Kaupunki käyttää Microsoftin tuotteita kouluissa, esiopetuksessa, kirjastoissa ja museoissa

Helmikuu 2006:
Helsingin yliopiston kilpailutuksen johdosta kaikkiaan 18 yliopistoa 3 vuotisella sopimuksella Microsoftin tuottessa kiinni. Tähän ryhmään kuuluu myös vaasa.
Itse sopimus 18 yliopiston kohdalla kattaa kaikkiaan 24 500 työasemaa vuonna 2006.

Kesäkuu 2009:
Vaasan sairaanhoitopiiri valitsi dokumentinhallintaratkaisuksi Microsoft Office Sharepoint Server 2007:n.
"Näimme hyödyt saman tien tuottavuuden nousuna”, Pursiainen summaa."

Tapaus turku onkin sitten hupaisinta luettavaa.
Jo vuonna 2001 joulukuussa nähtiin ensimmäisiä uutisointeja, joissa Turun tietotekniikkaosasto kehoittaa turkua siirtymään Linuxiin.

Tämän jälkeen onkin projekti viivästynyt ja viivästynyt ja moni viivyttelyyn tuskastui ja päätyivät omiin ratkaisuihin (Microsoftiin) kun ei Turku muutoin saanut asiasta mitään päätöstä aikaiseksi.

mm. Turun yliopisto siirtyi tehokkaasti Windows Server 2003:een (Microsoft)

21.6.2006 Turun koulut vakioivat Microsoftin lisenssejä kolmeksi seuraavaksi vuodeksi. (ITViikko)
Vakiointi käsittää käyttöjärjestelmät sekä muitakin ohjelmistoja.

Ja näin kävi loppujen lopuksi.
Turku pani pingviinin telakalle (Tietoviikko)
Eli homma kaatui kokonaan. Tosin budjettiin on esitetty 30 000 euron summa Linuxin pilottiin. Jokainen voi miettiä, minkälaisiin kokeiluihin kyseinen summa riittää. Eihän tuolla summalla kustanneta kuin yhden henkilön vuoden palkka jos sitäkään.

2008 helmikuu:
Turun Opetuspalvelukeskus on päättänyt ottaa oppilaskäyttöön Microsoftin Live@edu-verkkopalvelun.
Syinä mm. ilmaisuus ja yhteensopivuus jo olemassa olevaan infrastruktuuriin.
Avointa lähdekoodia tueksi: Samaan aikaan on päätetty ottaa Moodle käyttöön oppimisympäristöksi. Näillä kahdella korvataan Portti-oppimisympäristö, jota kehitti Turun yliopisto.
Microsoftin Live@edu –verkkopalvelu käyttöönTurun opetustoimessa (Turku)
Moodle- Oppimisalusta (Turku)

2008 Kesäkuu:
Turku jatkaa Microsoft linjaansa. Nyt jopa ennakoidusti siirtyen ensimmäisenä edes kokeilemattomana Microsoftin Exchange 2007 versioon. Päätöksenteko hetkellä 2007 versiota ei oltu vielä edes julkaistu.
Turku vaihtoi koettelemattomaan sähköpostiin (ITViikko)

2008 Toukokuu:
Turun ammattikorkeakoulun opiskelijat siirtyvät työelämään Windows Vistan taitajina.
"Turun ammattikorkeakoulussa on huomattu, että Vista on helpottanut järjestelmänhallintaa ja vähentänyt siihen kuluvaa aikaa. Tätä kautta myös ylläpitokustannukset ovat pienentyneet."

Tietotekniikkaosasto kehottaa Turun kaupunkia vaihtamaan Linuxiin (ITviikko)
Turun Linux-suunnitelma kiinnostaa ulkomaillakin (Digitoday)
Turku: Microsoft/Windows vai IBM/Linux? (Digitoday)
Turku uskoo linuxiin (Tietoviikko)
Turku soutaa ja huopaa it-ratkaisuissaan (Digitoday)

München valitsi Linuxin, vaikka Microsoft oli edullisempi

Mutta siirtymisessä todettu paljon ongelmia. Jopa niin pahoja, että koko siirtyminen on vaarassa.

München valitsi Linuxin, vaikka Microsoft oli edullisempi (ITviikko)
Munich Linux setback (TheRegister)
Munich Open Source Plows Ahead Wired (News)
Münchenin Linux-migraatio takkuillen eteenpäin (Sektori)

Yllättäen Munchen teki päätöksen 2004 kesällä, että siirtyminen tehdään. Miksi uusi päätös, kun vuonna 2003 päädyttiin täysin samaan tulokseen? Olisiko epäilyt kasvaneet niin suuriksi, että piti harkita uudestaan?
München vaihtaa Windowsin Linuxiin (uusi päätös)(ITviikko)

4.8.2004 ITviikko uutisoi, että Münchenin Linux-hanke on jäissä mm. mahdollisista patenttioikeudenkäynneistä ja taloudellisista liian suurista riskeistä johtuen.
Münchenin Linux-hanke jäihin (ITviikko)
EU-patenttidirektiivit pysäyttivät Münchenin Linux-hankkeen (Sektori)

12.8.2004 ITviikko uutisoi, että München jatkaa taas Linux-hankettaan, mutta pieneen stoppiin ei olisikaan syynä ohjelmistopatentit, vaan väärin Linuxin hyväksi arvioitu TCO.
Ja vaikka kaksi tarjouskilpailua on jo tehty ja kaksi päätöstäkin, niin nyt München jostain kummallisesta syystä tekee vielä yhden tarjouskilpailun.
Gartner: patentit eivät pääsyy Münchenin Linux-hankkeen pulmille (ITviikko)
Munich Linux Migration Back On Course (IT-Director)

Newsfactor.com osasi kertoa, että jälleen Münchenissä oltaisiin tehty päätös (kolmas) siirtyä linuxiin. Tämän pitäisi olla nyt virallinen ja lopullinen päätös siirtymisestä.

Mitä München on saanut viimeisen kahden vuoden aikana tehtyä siirtymisen eteen?
26.10.2004 on ilmoitettu, että ainoa toimenpide mitä on tehty on se, että n. 70% 14 000 koneeseen on asennettu Mozillan Firefox nettiselain. Alustana edelleen Windows.
Toisaalta tämä ei ole mikään "tappio" vielä Microsoftille koska Münchenissä oli aikaisemmin monella käytössä Netscape, Mozilla ja IE, josta IE:n osuus oli aikaisemminkin alle puolet.

Seuraava askel on päivittää/vaihtaa vanhat nt4 koneet Linuxiin ja Office97 ja 2000 vaihtaa OpenOfficeen. Tässäkään ei siis päivitetä kuin vanhat systeemit. Ei uusia WIndows koneita.

On myös arvioitu, että kesällä 2005 ensimmäinen virasto pyörisi jo OpenOfficella, tosin jätetty mainitsematta mikä on alustana. Windows vai Linux.

Münchenin oman arvion mukaan siirtyminen pitäisi olla kokonaan tehty vuoteen 2008 mennessä joka tiettävästi venyy tai sitten kiirettä pitää, koska on arvioitu, että siirtyminen aloitettaisiin vasta 2006 alkupuoliskolla
Munich's Linux plans attract international attention (ZDnet)

Yllättävä käänne tapahtui huhtikuussa 2005, kun tarjouskilpailua ei voittanutkaan SuSe, joka on jopa ilmaiseksi auttanut Müncheniä linux siirtymisessä, vaan voiton vei riippumaton Debian Linux.
Kaupan arvo on tietenkin salaisuus. Toisaalta uutisoinnissa on kerrottu, että valintana ei ole säästöt, vaan Müncheniin haluttiin riippumaton jakelija, jotta ei oltaisiin yhden toimittajan varassa. Tältäosin Debian taitaa kyllä olla oikea valinta. Kotiinpäin vetämisestä ei kuitenkaan ollut kyse, jota oli aikaisemmin veikattu. Onhan SuSe kotimaista tuotantoa,
München valitsi Debian-Linuxin (Tietoviikko) 15.4.2005

Münchenin linuxhanke siirtyy:
Projektipäällikkö Peter Hoffmannin mukaan viivästyksen syynä on pilottivaiheen jatkaminen vuoden 2006 puolelle. "Suunnitteluvaiheen aikana kävi selväksi, että pilottivaihe oli odotettua tärkempi ja sen tulisi jatkua pidempään", Hoffman kertoo. Cnet

Nimeltä mainitsematon henkilö, joka on ollut Technische Universität München kanssa yhteistyössä kertoo, että suurin osa erilaisista vapaiden "ohjelmistojen yhteensopivuustestauksista" on epäonnistunut lähes täydellisesti.
Myös se, että säästöjä ei ole syntynyt, vaan ovat lisääntyneet ja jopa tuntuvasti.
Kolmas ongelma on ammattitaitoisten toimijoiden puute, koska jo nyt parikymmentä OLENNAISTA osaajaa on irtisanoutunut, koska eivät halua/pysty suoriutumaan heille asetetuista tehtävistä.

29.9.2006 ITviikko uutisoi, että München aloittaa siirtymisen linuxiin.
Tähän mennessä on siirretty vasta 100 konetta Debian Linuxin alle.
Samoin kustannukset ovat nousseet arviodusta 30 miljoonasta 35 miljoonaan.

München jatkaa erikoisia päätöksentekoja. Nyt säästöjä yritetään saada aikaiseksi hankkimalla käytettyjä Windows lisenssejä. Ei tietenkään uusimpia käyttöjärjestelmiä, vaan Windows 2000 Pro versioita, jossa perustuki on jo loppunut 2005 kesäkuussa. Tämä saattaa aiheuttaa tietoturvan kannalta melkoisen riskin. Jatkotuki Windows 2000 versiolle jatkuu vielä vuoteen 2010 asti.
3.1.2007 München säästää käytetyillä Windows lisensseillä (ITViikko)

Limux Projekti pahasti jäljessä ja budjetti kasvanut jo yli 5 miljoonaa Euroa.
Projektivetäjä Peter Hofmann kertoo selvityksessään marraskuussa 2007, että paljoa ei ole vielä tehty.
Edistystä on tapahtunut seuraavasti:

- 3 yksikköä (Dir, Kult ja RevA) ovat siirtyneet käyttämään Linuxia (Yksiköitä yhteensä 17). Tämä sisältää ainoastaan 660 työasemaa, eli kaukana ollaan 14 000 tavoitteesta.
- 200 testityöasemaa 660 lisäksi toimii Linuxilla.
- 4700 työntekijää koulutettu Avoimen lähdekoodin ohjelmistoille. (Työntekijöitä 16 000)
- 5000 työasemaa avoimilla ohjelmistoilla jossa alustana edelleen Windows (OpenOffice, Firefox ja ThunderBird).
- 80 ylläpitäjää koulutettu LiMuxissa.

Tavoitteet tulevaisuudelle:
- Enemmän avoimia ohjelmistoja Windows alustalle, kuten OpenOffice, Firefox, Thunderbird ja Gimp.

2006 kesällä Saksan Senaatti otti projektin valvontaansa, koska katsoi, että projekti on epäonnistunut ennenkuin se on edes alkanut.
Techworld (2006)

Maaliskuu 2008.
Limux projekti on hieman edennyt Marraskuusta 2007.
Uuden raportin mukaan Linuxille on siirretty nyt 1000 työasemaa kun marraskuussa lukema oli 660 työasemaa.
Juurikaan muuta ei ole tapahtunut viimeiseen kolmeen kuukauteen.
Münchenin selvitys maaliskuulta 2008

Heinäkuu 2008.
- Työasemia Linuxilla 1200.(koneita kaikkiaan yli 14 000)
- OpenOffice käytössä 8 000 tietokoneessa (koneita kaikkiaan yli 14 000).
- 100% työasemista käyttää Firefoxia ja Thunderbirdia.

Elokuu 2008:
Limuxista julkaistiin todella laaja dokumentti, jossa kerrotaan missä mennään ja miten jatko toteutetaan.
Declaration of Independence: The LiMux Project in Munich

Yllätyksiä ei kauheasti ole, mutta Limux projektina on muuttunut jonkin verran.
Aikataulu on odotetusti venynyt ja nyt dokumentin mukaisesti Limux projekti odotetaan valmistuvaksi vuonna 2012. Siis 4 vuotta alkuperäisestä suunnitelmasta jäljessä.
Heinäkuuhun 2008 verrattuna projekti ei ole edennyt kuin OpenOfficen osalta, joka kattaa nyt noin 8500 työasemaa (heinäkuussa 8000 työasemaa).
Suurimmat muutokset alkuperäiseen suunnitelmaan on Windowsin käyttö. Alkujaan oli tarkoitus migraatiossa muuttaa kaikki työasemat Linuxpohjaisiksi. Nyt on kuitenkin ennustetta muutettu siten, että vain n. 80% työasemista valjastetaan Linuxilla.
Syynä on Munchenissä käytettävät erikoissovellukset, joita oli alkujaan 800, joista n. 300 on sellaisia, joita ei kannata (taloudellisesti) tai voida toteuttaa lainkaan Linux alustalla tai avoimella lähdekoodilla.
Tämän vuoksi siis jätetään n. 20% työasemista Windows pohjaisiksi.
Myös osa jäljelle jäävistä 500 erikoissovelluksesta jätetään Windows pohjaisiksi, joita ajetaan kuitenkin Linuxilla joko virtuaalisena, Winen kautta tai terminal serveriltä. Jos osoittautuu että Winen käyttö esimerkiksi ei näissä tapauksissa onnistu, Jätetään entistä suurempi määrä työasemia Windowsilla toimivaksi.

Suurin yllätys on budjetissa. Dokumentin mukaan tällä hetkellä ei ole tullut mitään säästöjä verrattuna siihen, että olisi pysytty entisessä tai valittu Microsoftin tarjous. Arvio on, että edes viiden seuraavan vuoden aikana millään osa-alueella ei tulla saamaan säästöjä. Eli käytännössä Limux projekti tulee maksamaan reilusti enemmän, mitä nyt on budjetoitu (nykyinen arvio 35 miljoonaa euroa). Kun projekti on valmis arviolta vuonna 2012, on arvioitu, että lisenssien osalta säästö olisi vain 3 miljoonaa euroa viiden vuoden aikajaksolla. Lisenssit siis kattaa myös muutkin kuin Microsoftin lisenssit. Luopuminen Microsoftin alle 30 miljoonan tarjouksesta ei siis tiputtanut lisenssikustannuksia kuin 3 miljoonaa euroa.
Muiden kustannuksien osalta ei edes odoteta eikä uskota tuovan säästöjä.
Tämä tarkoittaa sitä, että budjetin ylittyessä yli 6 miljoonaa (ehkä huomattavasti enemmänkin) on 3 miljoonan viiden vuoden aikavälin säästöillä kuolettanut Limux projektin kustannukset joskus vuonna 2022 jos silloinkaan. Nythän mm. Microsoft on julkistanut (2007 marraskuussa) uuden Goverment lisenssointimallin, joka on edellisiä lisenssimuotoja huomattavasti edullisempi.

Syyskuu 2009:
- Työasemia Linuxilla 1800.
- OpenOffice käytössä 12 000 tietokoneessa.
Muuta ei juurikaan saatu vuoden aikana tehtyä.

Maaliskuu 2010:
- Työasemia Linuxilla n. 3000.(koneita kaikkiaan yli 15 000)
- 100% työasemissa OpenOffice.org. Osassa myös Microsoft Office.
- 100% työasemista käyttää Firefoxia ja Thunderbirdia.

LiMux project management, "We were naïve" (H-Online)

Yksi mielenkiintoinen fakta aikaisemmasta ennen koko Limuxin päätöksen tekemistä:

"Previously, around 1,000 staff had been maintaining the 15,000 PCs making up the Munich computing landscape in 21 independent IT centres. There was, according to Schießl, no common directory, no common user management, no common hardware or software management. There were more than 300 applications in use, many of which did the same job. On the desktop side, there were 21 different Windows systems with different update levels and security settings."

Eli koko Munchenin IT osasto oli sekaisin kuin seinäkello. Ei siis ihme, että Windows pohjaista järjestelmää pidettiin kalliina.

Kesäkuu 2010:
- Työasemia Linuxilla n. 3000.(koneita kaikkiaan yli 15 000)

Eli liki 4 kuukauden aikana ei ole linuxille siirretty yhtään konetta.
Tavoitteena vuoden 2010 aikana on siirtää n. 2000 tietokonetta lisää Linuxille.

Aikatauluun tullut muutos.
Aikaisempi tavoite 80% siirtyminen Linuxille oli vuoden 2012 loppuun mennessä.
Nyt uusi tavoite on vuoden 2013 loppuun mennessä.
Budjetti ylittynyt jo nyt 5,9 miljoonaa euroa.

Flochi (Florian Schiebel) ammuttu alas?
Flochi on tunnettu Limux projektin tiedotuksessa sekä Linux aktivisti joka on kertonut projektin etenemisestä useissa omissa blogeissaan ja monilla sivustoillaan. Onko Flochi "ammuttu" alas, koska kaikki hänen bloginsa on poistettu sekä hänen sivustot, joissa on tietoa Limux projektista on myös poistettu?

Münchenin oma raportti linux migraatioista
Limux – the IT-Evolutio
LiMux—Free Software for Munich

Kaupunki Wien ilmoitti vuonna 2004 siirtävänsä n. 16 000 tietokoneesta 7500 tietokonetta Linuxin alle. Valinnaksi osui Debian.

Kaikkiaan Wien sai siirrettyä n. 1000 tietokonetta Linuxin alle kun kelkka kääntyi vuonna 2008. 1000 tietokonetta siis saatiin siirrettyä Linuxilla toimivaksi 4 vuoden aikana.

Kuitenkin vuonna 2008 Wien päätti hankkia Windows Vista lisenssit ja uusia edellisen Microsoftin sopimuksensa joka kattaa myös ne koneet, joita ei keretty siirtää Linuxille.
Aluksi Vista asennettiin dualboottina 750 tietokoneeseen jolloin käyttäjät saivat itse valita käyttääkö jo käytössä ollutta Linuxia vai Vistaa. Vuoden pilotissa osoittautui että käyttäjät hyvin harvoin valitsivat Linuxin, jonka johdosta Linuxin käytöstä luovuttiin näissä koneessa kokonaan. Kaikkiaan n. 250 tietokonetta jäi edelleen Linuxilla käytettäväksi Windowsin ohelle dualboottina.

Yksi suurimmaksi syyksi Linuxista luopumiseen oli se, että tarvittavia ohjelmistoja ei saatu toimimaan Linuxilla. Ei edes Winen kautta.

Toinen suuri syy oli kustannukset jossa merkittävää osaa näytteli Wienin päätös käyttää avointa koodia hyödyksi ja tehdä itse muutoksia koodiin (Wienux). Tämä johti siihen, että pelkän Wienuxin ylläpitäminen maksoi enemmän mitä Microsoftin alustalla käytettynä kaikki lisenssit maksoivat.
Tämä on ehkä hyvä esimerkki siitä, että avoin koodi jonka etuna nimenomaan on pidetty sitä, että koodia voi muokata, voikin kääntyä koodin muokkaajaa vastaan ja varsinkin kustannuksissa.

Wienin kaupunki luopui myös OpenOffice.orgin käytöstä sekä ODF tiedostoformaatista.
Suurin syy tässä oli tiedostojen yhteensopimattomuus muiden organisaatioiden kanssa.
Etua ei siis ollut edes siitä että ODF oli jopa tällöin standardi ja avoin tiedostoformaatti.

It seems the big Linux projects in Vienna and Munich are about to fail (4sysops.com) 2008.
City of Vienna dumps Linux for Vista (The Inquer) 2008
Vienna failed to migrate to GNU/Linux: why? (Free Software Magazine) 06/2008

Merkittävää koko Wienin päätöksissä on se, että STOSS (Studie Open Source Software) julkaistiin vuonna 2004 jonka mukaan hankkeen piti olla kustannuksiltaan edullisempi kuin jatkamalla Microsoftin alustaa käyttäen. Tämä oli siis aikaa jolloin vasta suunniteltiin siirtymistä Linuxiin ja muihin avoimiin ohjelmistoihin.

Kun 2008 STOSS2 oli saatu valmiiksi, päätettiin se salata. Miksi?
Tämä onkin saanut jopa Linuxin kannattajatkin miettimään mitä koko projektissa on salattavaa varsinkin kun STOSS ensimmäisessä versiossa korostettiin hankkeen avoimuutta ja läpinäkyvyyttä.

Wienin Linux-hankkeen arviointitutkimus pidetään salassa (Digitoday) 04/2009

Wienin lastentarhoissa oli myös luovuttu kokonaan Microsoftin tuotteista ja käytetty Linuxia.
Linuxista kuitenkin luovuttiin, koska tarvittavat sovellukset eivät toimineet Linuxilla.

Vienna, Linux, and Pragmatism (OStatic) 06/2008

Joka tapauksessa Wien lopetti Linuxin sekä OpenOffice.orgin käytön tietokoneissaan.

Bergenin tapaus ei niinkään ole epäonnistumisellaan päässyt tähän listaani, vaan enemmänkin siitä syystä, että moni on tuon siirtymisen ymmärtänyt väärin.
Bergen ei kaksivaiheisen siirtymisen aikana siirry kuin palvelimissa Linuxiin joista kaikki ei ennestäänkään olleet WIndows pohjaisia.
Siirtyminen ei myöskään johtunut mm. lisenssi kustannussäästöistä, vaan aivan muista syistä.

Bergen siis käyttää edelleen Windowseja (Windows 2000:sta) työasemissaan.

Bergen kaupunki vaihtaa Linuxiin (ITviikko)
City of Bergen in one of the largest Linux migrations in Europe (Networktimes)
Bergen's CTO: Why we moved to Linux (ZDNet)

Hupaisinta Bergenin tapauksessa on se, että on alkanut ilmaantua uutisointeja, joissa kehutaan siirtymisen takia Linuxilla olevan parempi TCO.
Onhan se, jos vertaus tehdään vanhaan hajautettuun ja vanhoihin koneisiin ja NT4 käyttikseen. Tuskin tuota kukaan kiistäisikään varsinkin kun vastassa on ollut uusimmat Blade serverit uusimmilla SuSen Linux jakeluilla (jotka muuten nekään eivät ole kovin halpoja).
Suurimmat säästöthän tulevat Bergenin tapauksessa juuri siitä, että entinen hajautettu järjestelmä on saatu keskitetyksi riippumatta mitä alustaa käytetään.
Ennenhän serverit oli yli kymmenellä koululla, joita ei ollut verkotettu. Nyt kun koulut on verkotettu, voivat he keskittää serverit vain yhteen paikkaan ja säästöjä on tullut siitä, että servereiden määrää on voitu tiputtaa.

Techworld kertoo 2006, että Bergenin siirtyminen Linuxiin on pistetty jäihin.
Kustannukset siirtymisestä nousevat liian suuriksi.
"the city will stick with Microsoft. "We use Microsoft and we have no plans to throw it out. It will be too costly to train all our users in a new system" "

Norwegian city puts Linux plan on hold (Computerworld)
"Director of Competition and development Lars Tveit said the City of Bergen will only use Linux where it makes sense."

Leaner, meaner Linux makes savings for Bergen (ZDnet)

Saksassa Berlin oli myös aikeissa siirtää jopa 60 000 työasemaa Linuxiin ja Opensourceen.

Vuonna 2007 kaupungin hallitus kuitenkin päätti luopua migraatiosta ja pitäytyy Microsoftin tuotteissa.

Berlin says 'nein' to open-source migration (Computerworld)

Vesipuisto Serena siirtyi Linuxista Windowsiin

Kullberg Consulting rakensi Serenalle ratkaisun, jossa oli yksi Linux palvelin ja kuusi Linux työasemaa. Tätä ratkaisua käytettiin noin vuosi, kunnes alkoi ilmaantua ongelmia.
"Koneelta saattoi yllättäen hävitä tieto sadan hengen illanvieton vaatimista tilavarauksista”
Näitä ongelmia ei saatu ratkaistua ja tämän vuoksi Serena päätti luopua Linuxista kokonaan ja siirtyi käyttämään Windows small business 2003 serveriä ja työasemissaan myös Windows käyttöjärjestelmiä.

"Serenan mukaan uusi järjestelmä on kustannustehokkaampi aikaisempaan ratkaisuun verrattuna. Yhtiöstä selvitetään, että tuen tarve on pienentynyt huomattavasti."

Vesipuisto Serena siirtyi Linuxista Windowsiin (Microsoft)
Serena vaihtoi Linuxista Microsoftin palvelinohjelmistoon (Digitoday)

Iso-Britannia valitsemassa Microsoftin

Iso-Britaniakin harkitsi vaihtavansa Microsoftin tuotteet avoimeen ratkaisuun, mutta on päätymässä silti Microsoftin ratkaisuun.
Iso-Britania Julkisten hankintojen osasto sopi uuden sopimuksen kolmeksi seuraavaksi vuodeksi Microsoftin kanssa.
Iso-Britannia luottaa Microsoftiin (Tietoviikko)

Myös itälontoolainen Newhamin kunta solmi peräti 10 vuotisen sopimuksen Microsoftin kanssa. Newhamn oli myös harkinnut avointa ratkaisua, mutta olivat laskeneet säästävänsä Microsoft ratkaisulla jopa 13,5% it-kuluissaan.

Myös Iso-Britanian terveyshallinto laajensi nykyistä Microsoft sopimustaan (Tietoviikko) 4.11.2004

Tämä on sinällään outoa, että Iso-Britaniassa luotetaan edelleen Microsoftiin hyvinkin paljon, vaikka Iso-Britanian keskushankintavirasto (Office of Government Commerce) kertoi raportissaan avoimen lähdekoodin eduista sekä pöytä- että palvelinkoneissa.

Iso-Britannia valitsemassa Microsoftin (ITviikko) 17.8.2004

Birmingham pois linuxista. Windows halvempi.
Birmighamin kaupunki kerkesi asentamaan Linuxin 200 koneeseen, jossa tavoitteena oli siirtää yli tuhat konetta Linuxin alle. Tässä vaiheessa kuitenkin osoittautui, että Windows tulee halvemmaksi.

Epäilyjä on ollut ilmassa, että Microsoft olisi tarjonnut huomattavasti halvemmalla Windowsia joka toki on epätodennäköistä, koska kirjastoille käytetään muutoinkin "oppilaitoslisessointeja", jotka on huomattavasti hyllyhintoja tai yritysvolyymi lisenssejä halvempia. Joka tapauksessa Windows tuli halvemmaksi maksullisenakin verrattuna ilmaiseen Debianiin.
Linux pois työasemista - Windows halvempi (Tietokone.fi) 27.11.2006

Aranea Oy käytti ensin puoli vuotta ja yli 20 000 euroa yrittäessään kehittää Linux-ratkaisuihin pohjautuvaa integroitua järjestelmää mutta päätyi lopulta mm. säästösyistä Windows ratkaisuun.

Microsoftin uutisointi
Aranea sijoittui kolmanneksi Windows Server -kilpailussa (E-Saimaa)

Tietoenator toimitti Ulvilan kirjastoille Linux järjestelmän, jota he koekäyttivät noin vuoden verran. Tämän jälkeen Ulvilan kirjasto päätyi kuitenkin Microsoft pohjaiseen ratkaisuun.
Syistä ei ole kuitenkaan tarkempaa tietoa.
Windows tyrmäsi Linuxin Ulvilan kirjastossa (Digitoday)

Suomen tullilaitos on ollut pitkään "esimerkkinä" toimivalle avoimen ohjelmiston ratkaisuille vai onko sittenkään?
Suomen tulli käytti pitkään Linuxia sekä OpenOfficea tullilaitoksen infrassa.

2007 kuitenkin Suomen tullilaitos on kaikessa hiljaisuudessaan päättänyt vaihtaa palveluinfransa Windows pohjaiseksi. Käyttöön tulee työpöytiin sekä palvelimiin Windows käyttöjärjestelmät (Windows Server 2003 sekä Windows XP). Myös toimistosovellukseksi on valittu Microsoftin Office.

”Työntekijämme saavat käyttöönsä uudet toimistotyökalut, jotka ovat yhteensopivat muiden yritysten ja virastojen käyttämien järjestelmien kanssa. Lisäksi saamme käyttöömme tullilaisia palvelevan service deskin, joka myös auttaa parantamaan asiakaspalveluamme”, Arja Palo hahmottaa hyötyjä.

Lienee hyvä tässäkohtaan mainita, että Tullin edellinen IT-vastaava oli Avoimen lähdekoodin kannattaja (jopa fanaattinen lainatakseni yhtä Tullin virkailijaa) joka sai Tullin vaihtamaan Linuxiin. Eron myötä (Eron syytä ei tiedossa) vaihtui myös järjestelmä.

Tulli varautuu uusiin haasteisiin (Tietoenator)

SuPer ilmoitti 2003 siirtyvänsä kokonaisuudessaan käyttämään Linuxia. mm. 300 kannettavaan asennetaan Linux ja OpenOffice. Myös Superin toimistokoneet siirretään vähitellen Linuxiin.
Tietokoneiden kokonaismäärä 400 ja MS Windows ja Office jää edelleen n. 80 tietokoneeseen.

Super siirtyy Linuxiin (Sektori)

Ilmeisestikin SuPer on kaikessa hiljaisuudessaan luopunut Linuxista ainakin osittain sekä OpenOfficesta koska SuPer julkaisee nykyään tekemiään dokumentteja Microsoftin käyttämillä formaateilla, joita ei mm. OpenOfficesta löydy.
Myös epävirallisilta tahoilta on saatu tieto, että Windows valtaa SuPerin kohdalla takaisin osuuttaan vaikkakaan Linuxista ei ole toimistokäytön kannettavissa luovuttukaan.

Maaliskuu 2010:
Super kouluttaa henkilökuntaansa Linuxin käyttöön.
Vain henkilöitä, joilla on SuPerin kannettavat tietokoneet käytössä työtehtävissään.

Linux kiehtoo valtio- ja kuntaorganisaatioita Pohjoismaissa (Digitoday)
Yritykset etsivät vaihtoehtoja Microsoftille (Tietokone)
Linuxin säästöjä työasemissa liioiteltu (Tietokone)
Tutkimus: Windows on linuxia halvempi (Tietokone)
Suuryrityksille selvää säästöä open-source-ohjelmista (Tietokone)
Ranska silmäilee avointa koodia (ITviikko)
Tutkimus: Kolmannes yrityksistä aikoo kokeilla Linuxia (ITviikko)
Tutkimus: Windows selvästi Linuxia turvallisempi (Tietokone)

Tähän on varmastikin kaksi pääsyytä.

Ensimmäinen on mahdolliset patenttikiistat varsinkin kun EU:ssa ollaan kaavailemassa samanlaisia ohjelmistopatentteja mitä on mm. japanissa ja USA:ssa.
On kerrottu, että Linux jakelut rikkoisivat tällä hetkellä mahdollisesti yli kahtasataa patenttia ja tämä kyllä pistää mietityttämään varsinkin suuria yrityksiä, ottavatko riskin joutua maksumiehiksi patenttikiistoissa. Linux-jakelijathan eivät suojaa omia asiakkaitaan millään tapaa esim. patenttikiistojen sattuessa. Ainoastaan tekijänoikeustilanteissa ja niissäkin vain maksaneita palvelinasiakkaita, jotka ovat hyväksyneet olla tekemättä itse muutoksia lähdekoodiin. Näin on tehnyt esim. HP ja Novell.
Mm. SCO:n tapaus on tästä yksi esimerkki, joka on varmasti vaikuttanut hidastavasti Linuxin yleistymiseen.

Tähän on myös törmännyt Microsoft johon he ovat reagoineet siten, että Microsoft suojaa kaikkia asiakkaitaan mahdollisilta korvauksilta patenttikiistoissa, kuin myös monessa muussakin asiassa.
Microsoft suojaa asiakkaansa vahinkovaateilta (ITviikko) 10.11.2004)

Toinen varsinkin suuremmilla yrityksillä on ongelmana tuen saaminen.
Yritysmarkkinoille tehtiin kysely ammattikorkeakoulun toimesta (Helian avoimet ohjelmistot-projektissa) jossa kävi ilmi, että tukea tarjoavia yrityksiä on todella vähän ja liiketoimintasovellusten tarjonta on samoin rajallista, jopa köyhää.
Niin sanotuissa "puoliavoimissa" ympäristöissä tukea löytyy jo kohtuullisen hyvin, jopa 24/7-periaatteella. Toki sekin maksusta, joka voi kohota suuremmaksi, mitä se maksaisi suljettujen ohjelmistojen kohdalla tuotteen hintaan sisällytettynä. Tämän vuoksi varsinkin tukea tarvitsevien kohdalla Linuxin TCO on yleisesti huono ja kalliimpi kuin vastaavat suljetut ympäristöt.
Tulkinta Helian projektista yllä, lainattu ITviikon lehdestä (2004 N:o 35)

Tuen puuttumiseen on myös München törmännyt siirtyessään Linuxiin. Tukea kyllä saa, mutta ei tällä hetkellä riittävästi ja niitä todellisia ammattilaisia ei tunnu löytyvän tarpeeksi.
Tähän on myös törmätty Suomen kunnissa, joka ilmenee Mikael Kujanpään tekemässä Pro-Gradu tutkimuksessa "Kunnissa suhtaudutaan varovaisesti avoimeen lähdekoodiin"

Artikkeli ei ole vielä täysin valmis. Tuskin koskaan valmis ja tulen päivittämään tietoja sen mukaan, mitä asiasta saan selville. Jos tiedät jonkin artikkelin/jutun joka käsittelee ko. aihetta, niin toivoisin saavani siitä tiedon ja jos muutenkin on ko. asiasta lisätietoa, niin tietoa siitä saa lähettää sähköpostilla minulle. Myös onnistuneista Linux siirtymisistä!