Tämän artikkelin kirjoitin siitä syystä, että LTSP-järjestelmän yleistyessä on ylistetty nimenomaan Linuxia jolla säästöjä saadaan.
On totta, että (L)TSP:llä voidaan saada kustannussäästöjä monellakin osa-alueella verrattuna esimerkiksi perinteiseen PC-ympäristöön, joka toimii Windows pohjaisena.
Tähän painotuksella Voidaan saada, koska LTSP:nkin voi tehdä monella eri tavalla.
Jos osaamista löytyy talon sisältä eikä tarvita ulkopuolista apua, niin päästään hyvin pienillä kustannuksilla.
Toisaalta Linuxin ongelmana on että ei löydy kaikilta paikkakunnilta osaajaa, joka voisi olla apuna pystytyksessä. Ei varsinkaan yrityksiä.

Uutisoinnitkin otsikoivat mm. "Linuxilla säästöjä", joka mielestäni johtaa harhaan.

Itse Linuxillahan tässä ei ole oikeastaan mitään merkitystä säästöihin.
Kyse on enemmänkin terminal Service päätteistä ja tältäosin saadaan monia erilaisia säästöjä aikaiseksi.
Säästöjä saadaan mm. kun sähkönkulutus pienenee, ei tarvita kiintolevyjä ja käyttöjärjestelmän ja ohjelmistojen käyttämiseen ei tarvita juurikaan päätteiltä suuria rautainvestointeja.
Ei tarvita erillistä ilmastointia tietokoneiden lämpöhukan vuoksi.
Myös ThinClienttien etuna niiden äänettömyys.

Niin kutsutut "tyhmät päätteet" eli ThinClientit voidaan rakentaa vaikka vanhoista jo käytöstä poistuvista tietokoneista karsimalla niistä kaikki turha pois.
Vanhoja koneita käytettäessä pitää kuitenkin muistaa se, että niiden komponenteissa ei ole enää takuuta voimassa, joten jos haluaa pitää laitteet takuunalaisina koko käytönajan, vaatii ThinClienttitkin joko laajennettuja takuuaikoja joita saa yleensä lisämaksusta tai sitten joutuu uusimaan laitteet kolmen vuoden välein tai jopa vuoden välein.
Esimerkiksi Opinsysin myymässä eTC-3800 mallisessa ThinClientissa ei ole kuin yhden vuoden takuu. Normaalisti PC-Ympäristössä takuuajat ovat yleisesti 3 vuotta, tai jopa enemmän.
Vaihtoehtoisesti vanhojen koneiden tilalle voi ostaa jo valmiita ThinClientteja, jotka ovat eduksi mm. pienen kokonsa - ja todella pienen virrankulutuksen vuoksi.
Tällaisia räätälöityjä ThinClientteja löytyy jo markkinoilta paljon erilaisilla varustuksilla ja hinnat alkavat n. 200 eurosta riippuen ThinClientin ominaisuuksista.

Kun mm. Koulut ovat pyytäneet tarjouksia LTSP-järjestelmästä, niin kuluja verrataan poikkeuksetta perinteisen PC-ympäristöön, joka toimii Windowsilla.
Onkohan yksikään näistä LTSP-järjestelmään siirtyneistä edes olleet tietoisia että täysin vastaavan systeemin voi rakentaa Windows pohjaisena?

Aivan kuten LTSP:lle, löytyy markkinoilta ThinClientteja joissa käyttöjärjestelmänä on Windows Embedded CE ja sen avulla käytetään terminal palveluita Windows serveriltä.
Nämä WinCe:llä varustetut valmiit ThinClientit eivät ole yhtään kalliimpia verrattuna esimerkiksi vastaaviin Linuxilla varustettuihin ThinClientteihin.
Itseasiassa mm. HP:n tarjoamana WinCe ThinClientit ovat jopa edullisempia kuin Linuxilla varustettuna.
Aivan samoin, kuin LTSP:ssä voidaan WinCe:lläkin käyttää vanhoja tietokoneita hyödyksi jolloin ei tarvitse edes välttämättä ostaa valmiita ThinClientteja.

Joudutaanko maksamaan lisenssimaksuja?
Kyllä joutuu. Microsoftin sivujen mukaan WinCe maksaa n. 3$/tietokone ja on kertamaksu.
Tämä on siis julkinen loppuasiakashinta joka todennäköisesti on oppilaitoskäytössä jopa ilmainen tai sitten huomattavasti edullisempi kuin mainitsemani 3$.

Avoimuudesta sen verran, että WinCe lähdekoodi on avointa ja julkista vuodesta 2001 alkaen. Ennen vuotta 2001 WinCe lähdekoodi oli julkaistu vain MSDN asiakkaille.
WinCe lähdekoodin lisenssi sallii lähdekoodin muutokset ja jakamisenkin, mutta ei kaupallisessa tarkoituksessa.

Itse serverin osalta joutuu vähän enemmän investoimaan itse lisensseihin.
Tältäkin osiin voidaan käyttää oppilaitoslisenssointia, jolloin kustannusero Linuxiin ei voida pitää merkittävänä. Tässä puhutaan siis vain muutamasta sadasta eurosta kolmenvuoden aikajaksoin tai kertamaksuna riippuen tietysti millaisella lisenssointimallilla lisenssi hankitaan.

serverissä käytettävä käyttöjärjestelmä määrittelee hyvin pitkälle, mitä sovelluksia ThinClienteissä voidaan ajaa.
Windows serverissä voidaan käyttää vaikka Microsoftin Officea tai vaihtoehtoisesti OpenOffice.orgia, jos ei haluta maksaa Microsoftin Officesta.
Windows serverissä on mahdollisuus käyttää paljon laajempaa ohjelmistovalikoimaa kuin esimerkiksi LTSP:ssä.

Ehkä yksi suurin etu Windows pohjaisessa ThinClient ratkaisussa on se, että voidaan pysyä jo ennestään tutussa ohjelmistokannassa, jolloin ohjelmistoja ei jouduta uusimaan eikä kouluttamaan henkilökuntaa tai oppilaita.
Tällöin jää siis koulutuskustannukset kokonaan pois.
Itse LTSP:ssäkään koulutuskustannukset ei ole kauhean korkeat, joten koulutuksen osaa en pidä kovin merkittävänä asiana kokonaiskustannuksissa.

Loppujen lopuksi jos verrataan LTSP:tä ja sen tuomia säästöjä, niin mielestäni on mielekkäämpää verrata sitä vastaavanlaiseen ympäristöön, joka voisi olla WTSP.
Kustannuksien osalta LTSP:llä ja WTSP:llä ei ole juurikaan eroja.
Enemmänkin kyse on ideologinen syy valita käytettävä järjestelmä tai sitten valita alusta sen mukaan, mitä ohjelmistoja halutaan käyttää.

WTSP järjestelmä ei ole mikään uusi ratkaisu ja sitä on käytetty Suomessakin monessa paikassa. Uutisoinneissa WTSP ei vain ole saanut sellaista palstatilaa, mitä LTSP on saanut osakseen.

Jos keksit artikkelistani kommentoitavaa, niin ota rohkeasti yhteyttä sähköpostilla!